+358504010824 tero.linjama@gmail.com
Passiivitallentimet – Song Meter SM4 avaa uusia tuulia

Passiivitallentimet – Song Meter SM4 avaa uusia tuulia

Minä ja moni muukin luontoäänittäjä on tehnyt monet parhaista äänityksistään paikalleen jätettävillä äänitallentimilla. Monella meistä on suosikkipaikkansa, jossa ”onnistuu”. Eräällä henkilöllä on passiivitallennin kesämökillään äänittämässä hurjan pitkiä aikoja. Itse rakentelin muinoin styroksilaatikoista ja moottoripyörän akuista mielestäni vallan mainioita tallentemia. Niissä äänitysajat olivat hyvinkin pitkiä ja käytän niitä satunnaisesti vieläkin. Niiden kätkeminen on tosin melko työlästä. Nyttemmin olen kehittänyt Olympuksen LS-100 tallentimeen kotelon, joka suojaa säältä ja jonka sisään voi laittaa ulkoisen akun. Virtaa riittää 48 tunniksi ja se riittää minulle. Ja totta kai näin hieno idea kaupallistetaan… Kaupalliset tallentimet Paikalleen jätettävien äänitallentimien kehittyminen alkoi ajat sitten herätedetektoreista, lepakoiden äänien seurantalaitteista (esim. ciel cdp 102). Ne ovat varsin virtapihejä ja muistikorttia säästäviä, sillä vasta tietyn äänikynnyksen ylityksen jälkeen laite tallentaa kortille. Uutta tuulta kaikkeen luontoäänittämiseen tuo kuitenkin Song Meter SM4. Laite näyttää melkoisesti riistakameralta. Tallennin on kätketty kaiken kestävän muovikuoren sisään ja vain säänkestävät mikrofonien suojat törröttävät ulkopuolella. Laite on kaitekikin yhtä helppo tai vaikea asentaa maastoon kuin riistakamerakin. Xeno-cantoon on viime aikoina ilmestynyt tutkijoiden tekemiä äänityksiä mm. harvinaisten merilintujen kolonioista. Mikä Song Meter? Omaa kokemusta laitteesta minulla ei ole, mutta kyseessä on speksien perusteella paras ja nimenomaan vain ja ainoastaan luontoäänitykseen toteutettu laite. Mikrofonit saisivat olla herkemmätkin ja herkkyysalue tasaisempi, mutta kaikesta päätellen laitteella saa silti erinomaisia äänityksiä. Tallennin tekee 16-bittistä Wavia. Etenkin matalien äänien tallentamiseen laite tuntuu olevat hyvä. Parasta laitteessa on kuitenkin parin viikon toiminta-aika terabitin tallennuskapasiteetti erinomainen säänkesto herätteen käyttö äänitysaikataulun asettaminen laitteen kätkemisen helppous...
Kanariansaarilla viikon verran – Gran Canaryn lomailua

Kanariansaarilla viikon verran – Gran Canaryn lomailua

Viikon visiitti Gran Canarian Bahia Feliziin oli perheloma – aurinkoa, retkeilyreiteillä patikointia, kävelykaduilla tarpomista ym. Mukavaa ja leppoisaa vaimon kanssa yhdessä puuhailua ja siinä sivussa havainnointivälineiden ulkoilutusta. Hotellihuoneemme oli meren rannassa, yllätys yllätys… mutta oikeastaan meristaijia ajatellen aika hyvällä, noin 20 m korkeudella meren pinnasta. Harrastan Kanarialla käydessäni aina liitäjästaijia joka ilta ja aamu. Jälleen kerran staijailin kääpiöliitäjää – tuloksetta. Lajia en ole myöskään nähnyt neljällä Tenerifa – Gomera lauttamatkallani tai Gomeran aallonmurtajalta staijatessani. Hotellin parvekkeelta ja lähialueilta kuuntelin joka ilta pimeän tultua detektorilla lepakoita. Yhtään ei kuulunut, mutta yksi näkyi. Ravintoa lepakoille olisi rannassa ollut vaikka kuinka. Hotellin puutarha houkutteli paljon yöllä lentäviä perhosia. Tämän kertaisen meristaijin parhaat olivat pari keltanokkaliitäjää ja yksi suula. Suulasta tuli minulle peräti makaronesian pinna, joten ihan turhaan en parvekkeella aikaani viettänyt. Tietenkin kelikin oli ihan leppoisa +22-+25 ja illalla +17-+19. Otimme lentokentältä vuokra-auton, jonka palautimme pois lähtiessämme. Autolla oli helppo kiertää saarta, käydä Maspalomasin vuorovesilätäköllä, dyyneillä, saaren korkeimmalla kohdalla ja monessa muutta paikassa. Ihan spontaanisti löysin mielenkiintoisen suojellun ranta-alueen vain muutaman kilometrin päästä hoteliltamme. Hotellin läheinen laakso oli oiva kävelypaikka, jossa peruslajien kuten kanariankirvisten, pikkukiurujen, aavikkotulkkujen ja kanarianhemppojen lisäksi oli runsaasti kalliovarpusia. Kanariansaarilla on havaittu useampia afrikanrääkkiä. Maspalomasin puoliaavikolla soittelin tämän lajin atrappia ihan vaan huvikseni – tuloksetta. Altaalla ei ollut rarityyppisiä rantakanoja, mutta pronssi-iibis, mustanmerenlokki ja kaitanokkalokki olivat kaikki aika hyviä lajeja...
Taksuttava tiltaltti Vaasassa 14.10.2015

Taksuttava tiltaltti Vaasassa 14.10.2015

Lintuharrastaja Roland Lillkåla, löysi Vaasasta Metsäkallion maankaatopaikalta lenkillään oudosti ääntelevän linnun 14.10.2015. Lintu liikkui lähinnä maassa ja pienien kasvien alaosissa. Hän sai dokumenttikuvia kännykällä kiikarin läpi skouppaamalla ja videoimalla (Swarowski 10 x 42 ja Nokia Lumia 720). Eläköön nykytekniikka ja sen luovat käyttäjät! Kuvat ja äänite tällä sivulla on julkaistu Roland Lillkålan luvalla. Roland on lähettänyt kuvat usealle taholle heti löytöpäivänä. Itse sain nämä käsiini eilen 17.11. Mielestäni lintu näyttää lähinnä tiltaltilta. Ulottuma sekä pyrstö vaikuttavat ainakin näistä kuvakulmista ehkä hivenen pitkiltä tiltaltiksi (tai pikkutiltaltiksi). Kuvat ovat myös hieman puhki palaneita. Roland otti yhteyttä minuun kaiketikin lähinnä äänen takia, jota voisi kuvailla hieman pikkuvarpusmaiseksi ”tsrep”-ääneksi. Laitoin äänitteen myös Tarsigeriin, mutta löytyy siis myös tästä. http://soundsfromnature.com/wp-content/uploads/2015/11/tiltaltti_Vaasa.mp3 Näytteen äänestä ja muista tätä muistuttavista uunilintujen äänistä Taksuttavat ja teksuttavat uunilinnut ovat aina mielenkiintoisia. Roland kertoi jonkun kuulleen tämän kaltaista ääntä joskus tiltaltin pesillä. Olen tuloksetta yrittänyt etsiä vastaavaa tiltalttiäänitettä, sillä omaan kokemusmaailmaani tämän kaltainen ääni ei tiltaltille kuulu. Laulusäkeen alun hiljainen ”te.de”, jota toisinaan kuuluu yksittäisinä ääninä, ei muistuta näytteen ääntä millään tapaa. HBW tosin toteaa myös tiltaltista seuraavaa: non breedind India dry zit. Contact note between partners sotrtit drit dik, soft ett: short dry, tret, trrt Potentiaalisia taksuttavia lajeja on oikeastaan aika vähän. Mielestäni vain ruskouunilintu siperianuunilintu pikkutiltaltti (tavattu mm. Ruotsissa) P. affinis ja P. subaffinis muistuttavat hieman näytteen äänitettä, mutta eivät liene potentiaalisia harhailijoita. Koska kuvissa ei selvästikään ole näistä kumpikaan, rusko- tai siperianuunilintu vertailen minulle lähetettyä äänitettä pikkutiltalttiin. Jos/kun äänite tiltaltin taksuttavasta äänestä löytyy, lisään sen myös tähän listaan. Pikkutiltaltin ääntä kuvataan sanoilla tak-tak. Mielestäni se on ennemminkin tsrek. Usein ääni tuntuu näytteiden perusteella esiintyvän sarjana, jollaista Vaasan äänitteissä ei ole. Vaasan lintu oli kuuleman mukaan äännellyt...
Kashmirinuunilinnun äänistä

Kashmirinuunilinnun äänistä

Ryhdyin ihmettelemään lokakuun rariherkun, humein eli kashmirinuunilinnun, kutsuääniä. Itselläni on kokemuksia vain yhdestä ”humeista”, loput havikseni koskevat Thaimaassa talvehtivaa ”mandelliita”, joka on tämän artikkelin kuvassa. Päällimmäisenä ihmettelyn aiheena oli kahdentyyppiset äänet, västäräkkimäiset ja tuittaavat. Keräsin kaikki Tarsigeriin siirretyt humei-tallenteet ja Jänneksen Calls of Eastern Vagrants -levyn humei äänitteet. Mysteeri alkaa hiljalleen selviämään, ainakin minun mielestäni. Humei tuntuu pilkkovan kokonaisena melko monimutkaista kutsuääntä ja saattaa toistaa siitä satunnaisesti jonkun kohdan, ei vain alkua tai loppua vaan myös jotain siltä väliltä. Testasin hypoteesia leikkaamalla mielestäni täydellisimmältä näyttävästä äänesta kappaleen, joka sopi ”äänen osiin” ja ne kuulostavat aina varsin samankaltaiselta minkä tahansa humei-äänitteen kanssa. Valitettavasti en ole tavoittanut kaikkia äänittäjiä, joten koosteäänitystä en voi tähän linkittää, mutta spektrin kylläkin. Yritän selventää sitä parhaani mukaan.   Vertailun äänitteet Ohessa on yksittäiset äänet seuraavista näytteistä Calls of Eastern Vagrant – Hannu Jännes 24.10.2015 Helsinki Suomi ©Pepe Lehikoinen  url 7.11.2014 Espoo, Suomenoja Suomi ©Pasi Pirinen  url 12.10.2012 Helsinki, Tähtitorninmäki Suomi ©Andreas Linden  url 29.10.2011 Länsi-Turunmaa, Jurmo Bird Observatory Suomi ©William Velmala  url 27.10.2007 Lempäälä Suomi ©Andreas Lindén  url Connection Point 6-7, ”hyii”, promainen, tiltalttimainen Connection Point 5-8, ”tsyi” Connection Point 5-7, ”tsliyi” västäräkkimäinen Connection Point 5-7, ”tslivyi”, västäräkkimäinen Connection Point 5-6 6-7, ”tsly-vi” Connection Point 6,5 (mutka) – 7 – 7,5, ”hiy”, hilytiltalttimainen Connection Point 6,5 (mutka) – 7 – 7,5  ”hiy”, hilytiltalttimainen Connection Point 5-8, ”syiy”, tiltalttimainen Connection Point 1-2-4-5 ja 6-8 (kaksiosainen), ”Sly-viy”, humei Connection Point 1-5 ja 6-8 (kaksiosainen), ”ty-jiy”, humei Connection Point 5-8, ”tyjiy”, promainen, humeimainen...
Vaaksiaishämähäkki (Pholcus phalangioides)  Viherlandiassa

Vaaksiaishämähäkki (Pholcus phalangioides) Viherlandiassa

Kävin pikavisiitillä Jyväskylän Kuokkalassa Viherlandiassa. Veskin ovessa seikkaili hassun näköinen hämähäkki, jollaista en ollut ennen Suomessa nähnyt. Koivet olivat kuin lukilla, mutta muutoin elukka näytti hämähäkiltä. Kaiken lisäksi se oli kutonut verkkoa oven karmiin, jota lukit eivät ymmärtääkseni tee. Kokoa tällä tyypillä oli koipien kärjestä kärkeen melkein yhtä paljon kuin lukeilla (reilut 70 mm). Kroppa oli pitkulainen, tumma noin 7 mm. M.Häkkilän ystävällisellä avustuksella laji alkoi hiljalleen selviämään, ainakin suvulleen (ehkä?) Kommentteja määrityksestä saa mielellään laittaa, mutta työmäärityksenä olkoon siis vaaksiaishämähäkki, Daddy Long-legs Spider (Pholcus phalangioides). Jos kyseessä on tämä laji, niin sitten se on ihan hyvä havis. Eka havainto Suomesta on vuodelta 2000. Elää kuulemma rakennuksien sisätiloissa, ei luonnossa. Sitä on tavattu kasvitieteellisistä puutarhoista, joten siihenkin tuo Viherlandian habitaatti...
Kirjokerttu Jyväskylän Sulkurannassa

Kirjokerttu Jyväskylän Sulkurannassa

  Jyväskylän Sulkurannasta Ari Sylgren löysi tänään mielenkiintoisen vaalean hyönteissyöjälinnun. Vaalea, pitkänokkaiselta vaikuttanut lintu meni määrityksen ensivaiheessa lähinnä kultarinta tai kerttusosastolle, jollaisena siitä tehtiin alustava hälykin.   Kun lintu viimein tuli riittävän lähelle, siitä nähtiin jo paljain silmin kirjokertulle tyypilliset tuntomerkit, vaaleat käsisulkien kärjet ja isojen peitinhöyhenien juova sekä tärkeimpänä alaperän tummat höyhenkärjet. Lintua ehti katsomaan kohtuu suuri joukko...