+358504010824 tero.linjama@gmail.com
Pulmunen (Plectrophenax nivalis)

Pulmunen (Plectrophenax nivalis)

Mustavalkoinen, keskikokoinen maassa viihtyvä pikkulintu. Selkä ja siipi ovat mustat laajoin valkoisin kuvioin. Vatsa ja pää ovat valkoiset. Pulmunen on arktisten alueiden laji, joka elää tunturipaljakoilla, mielellään louhikkoisilla alueilla. Laji on kaikkialle pohjoisille alueille levinnyt ja yksi maailman pohjoisimpana pesivistä varpuslinnuista. Se pesii myös Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Pulmunen on pitkänmatkan muuttolintu, joka talvehtii Itä-Euroopassa sekä Atlantin rannikoilla. Pohjois-Euroopassa pulmusia talvehtii säännöllisimmin vain aivan eteläisimmän Ruotsin rannikoilla.   http://soundsfromnature.com/wp-content/uploads/2015/10/928_pleniv_laulu2_Suomi_Utsjoki_2012-06-05.mp3 Äänityypit Napsauta äänityyppi auki otsikosta. Laulu Pulmusen säe on rauhallinen, samanlaisena toistuva säe, kuin peipon ja lapinsirkun sekoitus, jossa on väräjävä osuus ja sointuva osuus ”tdrr tei-didyy”, ”tii-drrr-tii tii-dridyy”, ”trr-dyy tei-didyy” tms. Lapinsirkun rytmikäs säe on rauhallisempi, sointuvampi, muuntelevampi ja siinä on suuremmat äänen korkeuden vaihtelut. Lapinsirkulla ei myöskään ole pulmusmaisen kovia sorahtavia ääniä. Analyysi Säe, yksinkertainen, 2-3 säveltä. Soi keskikorkeuksilla 4500-2000 Hz. Säkeessä 2-5 samaa toistavaa aihetta. Kesto 1,5-1,9 s. Säkeiden toistoväli normaalissa tai kiivaassa laulussa harva, noin 8 s. Harmoniset, melko selvät noin 7000 Hz kohdalla. Säe kirkas, selkeä ja melko täyteläinen. Kuulostaa Lapinsirkku – Laulu Äänite Näyte on äänitetty Suomessa Utsjoella Karigasniemen Ailigaksella 5.6.2012. Edirol R-44 tallentimella, Mikrofoneina Sennheiser MKH80 ja MKH60. Äänessä on sama yksilö kuin kuvassa.   http://soundsfromnature.com/wp-content/uploads/2015/10/928_pleniv_laulu2_Suomi_Utsjoki_2012-06-05.mp3 tiy-kutsu Pulmusen tyypillisin ja kuuluvin lentoääni on kirkas, aina yksittäin ja rauhalliseen tempoon esitetty ”tiy”. Ääni muistuttaa paljon lapinsirkun helähtävämpää ”t-liy”-ääntä. Sävelkorkeus ja sävykin on sama. Myös jotkut pajusirkut pitävät lennossa huonosti äännettyä ”t(s)iy”-ääntä, joka saattaa kuulostaa hyvinkin pulmusmaiselta, mutta on yleensä selvästi korkeammalla soiva. Analyysi Lyhyt (0,3 s), laskeva (5000 > 2500 Hz), ei vahvoja harmonisia, eli ei täyteläinen. Kuulostaa Lapinsirkku – tsiu-kutsu, pajusirkku – tiy-kutsu Äänite Näyte on äänitetty Suomessa Petäjävedellä 18.3.2008. Tascamin HD-P2 tallentimella, Mikrofoneina Sennheiser MKH80 ja MKH60.   http://soundsfromnature.com/wp-content/uploads/2015/10/928_pleniv_kutsu_Suomi_Petäjävesi_2008-03-18.mp3 tititi-kutsu...
Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)

Harmaaselkäinen, mustapäinen, jykevänokkainen ja räikeän punavatsainen rotevahko pikkulintu, jonka mustalla siivellä on valkoinen alue ja jonka yläperä on valkoinen.  Punatulkku on havu- ja sekametsien sekä Keski-Euroopassa monin paikoin myös puistojen paikkalintu. Levinneisyysalue rajoittuu männyn levinneisyyteen, eikä punatulkkuja tavata tuntureilla tai tundralla. Itäisimmät punatulkut ovat selväpiirteisimpiä muuttolintuja ja näitä vaeltaa länteen ja etelään. Talvella tulkkuja nähdään myös Välimeren ympäristössä.   http://soundsfromnature.com/wp-content/uploads/2015/10/889_pyrpyr_laulu2_Suomi_Laukaa_2010-03-24.mp3 Äänityypit Napsauta äänityyppi auki otsikosta. Laulu Punatulkun laulu on rauhallista viheltävien kutsuäänten toistoa. Vain taviokuurnan pehmeän viheltävät säkeet voivat kauempaa kuulostaa hieman punatulkkumaiselta. Laulussa tulkku jää usein venyttämään pitkiksi ajoiksi sointuviin ääniin. Vain läheltä kuuluu varsinainen jokeltava laulu, joka sisältää hyvinkin monipuolista ääntä. Analyysi Lyhyitä selkeitä, tasaisia, hieman nousevia tai laskevia pehmeitä vihellyksiä, leikkitorvimaisia nasaaleja ja näppäileviä ääniä. Kaikkien äänten perustaajuus on melko matalalla soiva 1900 – 2500 Hz. Selkeässä reviirilaulussa toistaa yleensä 2-3 ääntä rauhalliseen tahtiin toistellen. Vihellyksissä ei ole harmonisia, mutta nasaaleissa hyvin selvät ja voimakkaat. Äänien kesto noin 0,3 s ja äänien väli vaihtelee 0,5-1,5 s. Kuulostaa Jutustelevaa laulua on vaikea sekoittaa muihin alueen lajeihin. Äänite Näyte on taltioitu Laukaassa 24.3.2010, ruokintapaikan läheisyydessä vain muutaman metrin etäisyydeltä. Tascam HD-P2 – Sennheiser ME62 K6 kanta, paikalleen jätetyllä tallentimella   http://soundsfromnature.com/wp-content/uploads/2015/10/889_pyrpyr_laulu2_Suomi_Laukaa_2010-03-24.mp3 fjy-kutsu Punatulkun tutuin ääni on yksinkertainen, kaunis ja pehmeä ”fjy”-vihellys. Äänen voi sekoittaa vain varpuspöllöön, jonka ääni on kuitenkin paljon suorempi ja matalampi, vaikka sävy onkin tulkkumainen. Analyysi Lyhyehkö, suoralta tai hieman laskevalta kuulostava pehmeä vihellys. Pää-ääneksen taajuus 2000 Hz, harmoniset selvät, etenkin ensimmäinen noin 2800 Hz harmoninen. Kesto 0,3 s. Toistuu lennossa 0,5-2 s välein. Kuulostaa Taviokuurna – lentoääni ja kutsuääni, varpuspöllö – soidin (etenkin naaras) Äänite Äänite on taltioitu 29.3.2008 Jyväskylän Sallaajärvellä pesimähabitaatissa, suojelumetsän laitamilla.   http://soundsfromnature.com/wp-content/uploads/2015/10/889_pyrpyr_lentoääni2_Suomi_Jyväskylä_2008-03-29.mp3...

Suopöllö huutelee reviirillään

Suopöllö on harvalukuinen pesijä Keski-Suomessa. Tässä Jyväskylän Kuukasojanaukean reunametsikössä iltahämärissä huuteleva lintu, joka kuului läheisen nelostien melusta huolimatta noin kilometrin päähän. Yllättäin pöllö ei huutanutkaan lennossa, kuten niillä usein on tapana, vaan kuusen latvassa. Sieltä se tarkkaili, kun 100m kerrallaan siirryin lähemmäs. Yllättäen parhaat äänitykset eivät tulleetkaan lähimmästä pisteestä. Matalat äänet käyttäytyvät omituisesti, kuten myös SoundCloudin äänieditori. Se nostaa matalat taajuudet särölle joka kerta. Viereinen kuva on Jyväskylän länsilaidalta toissavuotiselta reviiriltä.    ...