+358504010824 tero.linjama@gmail.com

Kaskaat

Auchennorrhyncha Cixiidae Cixius nervosus (Linnaeus, 1758) 12 17 8 11 0 0 5 6 Cixius cunicularius (Linnaeus, 1767) 193 328 50 71 47 60 113 197 Cixius distinguendus Kirschbaum, 1868 68 134 18 30 15 18 44 86 Cixius cambricus China, 1935 10 15 5 8 2 2 4 5 Cixius similis Kirschbaum, 1868 136 279 38 52 48 64 59 163 Pentastiridius leporinus (Linnaeus, 1761) 44 79 22 51 7 9 17 19 Delphacidae Kelisia guttula (Germar, 1818) 27 34 16 19 3 3 10 12 Kelisia vittipennis (J.Sahlberg, 1868) 59 92 36 49 6 7 19 36 Kelisia pallidula (Boheman, 1847) 17 39 15 33 0 0 3 6 Kelisia confusa Linnavuori, 1957 2 2 0 0 0 0 2 2 Kelisia praecox Haupt, 1935 6 18 0 0 0 0 6 18 Kelisia ribauti W.Wagner, 1938 36 48 25 29 2 5 11 14 Kelisia monoceros Ribaut, 1934 9 14 3 3 2 4 5 7 Kelisia sabulicola W.Wagner, 1952 5 27 0 0 3 8 4 19 Anakelisia perspicillata (Boheman, 1845) 1 1 0 0 0 0 1 1 Stenocranus major (Kirschbaum, 1868) 44 201 0 0 1 6 44 195 Stenocranus minutus (Fabricius, 1787) 85 190 2 2 17 21 75 167 Stenocranus fuscovittatus (St�l, 1858) 5 8 0 0 0 0 5 8 Delphacinus mesomelas (Boheman, 1849) 19 36 5 8 6 14 11 14 Eurysula lurida (Fieber, 1866) 29 65 14 15 3 3 15 47 Eurybregma porcus (Emeljanov, 1964) 1 2 0 0 0 0 1 2 Stiroma affinis Fieber, 1866 84 125 27 35 33 48 29 42 Stiroma bicarinata...

Maaliskuu – 1000 lajia vuonna 2018

Kaikki lajit yhteensä 252 laakamadot, rataseläimet (726) 0 Nilviäiset (175) 3 Sammal-, polttiais, sukaspint (43) 0 Juoksujalkaiset, nivelmadot (226) 0 Hämähäkkieläimet (1164) 3 Äyriäiset, eläinplanktoni (374) 0 Hyppyhäntäiset, esihyönteiset (251) 0 Muut hyönteiset (965) 2 Perhoset (2633) 1 Nivelkärsäiset (1597) 1 Suorasiipiset, torakat (39) 0 Kaksisiipiset (7144) 4 Pistiäiset (7497) 0 Kovakuoriaiset (3840) 2 Sudenkorennot (63) 0 Nisäkkäät (78) 5 Linnut (490) 47 Matelijat, sammakkoeläimet (18) 0 Kalat (118) 0 Ylemmät kasvit (4509) 52 Levät, sammalet ym. (1133) 23 Sienet (7767) 107 Alkueläimet (197) 2 Maaliskuu 2018 oli käsittämätön kuukausi! Pakkasta koko ajan ja hanget ovat kasvaneet järkyttävän korkeiksi. Ohessa on www.eeki.biz palvelun lumensyvyyttä tallentavan palvelun käppyrä Jyväskylän viralliselta mittausasemalta. Siis oikeasti täällä on kainaloihin asti lunta ja trendi on nouseva maaliskuun lopussa. Olen yrittänyt etsiä hangilta hyönteisiä, mutta kaikki yöt ovat olleet pakkasella. Useampana yönä on lähennelty 20 pakkasastetta. Siitä syystä parhaat hyönteishavainnot ovat puolikuolleista kirvoista. Vuoden alussa jäi karikkeen kerääminen väliin, kun lumet tulivat tosi aikaisin. Nyt lunta taas on aivan liikaa, että olisi päästy viime vuosien kevään tahtiin. No, aurinko paistaa ja päivällä on muutama pakkasaste. Kun pilvinen päivä tulee, niin saman tien on 10 senttiä lunta lisää. Lajiston karttuminen on ollut todella hidasta. Tuttavani käväisikin Ahvenanmaalla ja vetäisi hetkessä 60 lajin etumatkan. Itse jäin nyt sitten niukasti alle tavoitteen eli neljännestuhannen, kun neljännesvuosi on takana. Lajiston karttuminen on ollut lähinnä tuttua sammal/kasvi/jäkälä/kääpä osastoa. Kuukauden paras havis lienee mahdollinen kevätjuurekas Jämsän Lokalahdelta sekä päivällä liikkeellä ollut liito-orava Jyväskylästä. Kuulema yleinen, mutta silti vuoden tavoitteena olleen hytyrypykän löysin kotikonnuilta Jyväskylän Tourujoelta Maaliskuun maisemia...

Helmikuu – 1000 lajia vuonna 2018

Kaikki lajit yhteensä 168 laakamadot, rataseläimet (726) 0 Nilviäiset (175) 3 Sammal-, polttiais, sukaspint (43) 0 Juoksujalkaiset, nivelmadot (226) 0 Hämähäkkieläimet (1164) 2 Äyriäiset, eläinplanktoni (374) 0 Hyppyhäntäiset, esihyönteiset (251) 0 Muut hyönteiset (965) 1 Perhoset (2633) 1 Nivelkärsäiset (1597) 0 Suorasiipiset, torakat (39) 0 Kaksisiipiset (7144) 0 Pistiäiset (7497) 0 Kovakuoriaiset (3840) 2 Sudenkorennot (63) 0 Nisäkkäät (78) 3 Linnut (490) 40 Matelijat, sammakkoeläimet (18) 0 Kalat (118) 0 Ylemmät kasvit (4509) 34 Levät, sammalet ym. (1133) 8 Sienet (7767) 73 Alkueläimet (197) 1 Odotetusti helmikuu oli lajiston kertymisen kannalta niukkaa aikaa. Tänä vuonna lunta on enemmän kuin riittävästi ja lumikengät ovat olleet kovassa käytössä. Oikeastaan hankea pitkin on aika helppoa kävellä kohteiden luokse. Lajiston etsiminen on ollut jäkälä, sammal, kantasieni-painotteista. Se on tavattoman hidastempoista hommaa ja sisältää jonkun verran myös näytteiden keräämistä. Nyt opettelun alla on ollut myös sammalien ja jäkälien kuvaaminen, joissa on ihan omat niksinsä. Itse asiassa lumi on oikein mainio alusta sammalien kuvaamiseen, sillä lehdet kuultavat alta valaistuina oikein kauniisti ja muoto on aika helposti nähtävissä. Helmikuun yllättävin laji oli kuitenkin Jyväskylän vanhalta hautausmaalta 21.2. löytynyt jännittävän vaaleanpunainen kantasieni, joka on melko todennäköisesti Illosporiopsis christiansenii. Hautakiviltä voi talvella tehdä muunkinlaisia löytöjä. Tässä on 21.2. vanhalta hautausmaalta löytämäni kaunovarpumittari. Laji elää saarnella ja lehmuksella ja on Jyväskylässä ihan pohjoisrajoillaan. Talvellakin voi olla kauniita värejä. Tähtilaakajäkälä ja pikkukeltajäkälä orapihlajan pienillä oksilla muutamien lumihiutaleiden kera. Ahomansikka on ikivihreä kasvi. Kuvassa kesän kasvit paljastuvat 50 cm hangen alta kiven kupeesta. Talvisia maisemia Jyväskylän Sallaajärveltä, jossa on tullut nyt talvella retkeiltyä jonkun...

Tammikuu – 1000 lajia vuonna 2018

Osallistun vuonna 2018 kisaan, jossa yritetään havaita 1000 eliölajia Suomessa tänä vuonna. Tammikuu on kulunut KSLY:n talvirallin tuoman lintulajiston sekä Jyväskylän Tourujoen, Sallaajärven ja Hämeenlahden puustoa tutkiessa. Oikeastaan viikonloppujen kaikki valoisa aika on kulunut tähän. Muutamista paikoista olen myös kerännyt kariketta ja siivilöinyt sitä hyönteisten, hämähäkkien ja nilviäisten toivossa. Olen jo ensi metreillä varsin hämmentynyt. Luonto ei ole ollenkaan niin unessa kuin tähän asti olen luullut. Metsissä kasvaa, siis ihan oikeasti kasvaa, sieniä ja kääpiä keskellä talvea. Punanäppyjä, pieniä punaisia sieniä ilmaantui 3. viikolla ensimmäisiä ja tammikuun lopussa, muutaman suojapäivän jälkeen niitä löytyi jo todella paljon. Kasvua tapahtuu aina, kun lämpö nousee plussan puolelle. Hämeenlahdella +2 asteen kelissä kuusesta tipahti seitin varassa lumihangelle hämähäkki, joka reippaasti kipitti takaisin puunkoloon. Olen lainannut kirjastosta kaikki löytämäni erikoislajiryhmien tunnistamista auttavat kirjat. Toinen tähän asti hätkähdyttävä havainto on, että muista kuin linnuista tai yöperhosista on monin verroin parempia määrityskirjoja, suorastaan aivan helmiä. Rupijäkälät, käävät, jäkälät, luteet, jäärät, kukkakärpäset on esitelty järjettömän hienoin teoksin. Ei ihme, että nämä ovat voittaneet tietofinlandia-palkintoja. Kisaan osallistuminen on palauttanut minut jälleen juurille. Muistan hämärästi, miksi kiinnostuin linnuista joskus alle kouluikäisenä 45 vuotta sitten. 31.1. tilanne on 117 lajia Kaikki lajit yhteensä 117 laakamadot, rataseläimet (726) 0 Nilviäiset (175) 3 Sammal-, polttiais, sukaspint (43) 0 Juoksujalkaiset, nivelmadot (226) 0 Hämähäkkieläimet (1164) 2 Äyriäiset, eläinplanktoni (374) 0 Hyppyhäntäiset, esihyönteiset (251) 0 Muut hyönteiset (965) 1 Perhoset (2633) 0 Nivelkärsäiset (1597) 0 Suorasiipiset, torakat (39) 0 Kaksisiipiset (7144) 0 Pistiäiset (7497) 0 Kovakuoriaiset (3840) 2 Sudenkorennot (63) 0 Nisäkkäät (78) 2 Linnut (490) 36 Matelijat, sammakkoeläimet (18) 0 Kalat (118) 0 Ylemmät kasvit (4509) 28 Levät, sammalet ym. (1133) 1 Sienet (7767) 41 Alkueläimet (197) 1  ...
Eskimokuovi

Eskimokuovi

Eskimokuovi, Eskimo Curlew (Numenius borealis) Akvarelli, Luminance Caran Dáche, lyijy. Noblesse 300 g, Aquarel – Cold Pressed Pohjois-Amerikan tundran pesimälaji, josta viimeinen havainto on tehty viisi vuotta ennen syntymääni, vuonna 1963. 1800-luvulla eskimokuovi oli runsas muuttolintu, jota metsästettiin paljon. 1800-luvun lopulla saaliit olivat jopa 2 miljoonaa yksilöä vuodessa. Laji talvehti Etelä-Amerikassa. Eskimokuovi oli pieni, melko pitkä- ja ohutnokkainen ja lyhytjalkainen. Yleisvärisävyn sanotaan olevan punertavanbeige, mutta netissä olevissa kuvissa tätä ei voi todeta. Maalauksessa käytin tätä HBW:stä (Handbook of the Birds of the World) peräisin olevaa tietoa. Tässä on kuvattu tuore pesimäpuku samassa asennossa kuin edellisen blogin taigakuovilla. Eskimokuovi muistutti muodoltaan eniten pikkukuovia, mutta oli kapenokkaisempi ja lyhytkoipisempi. Tämä tuo on valmistunut 8.6.2017 Myytävänä: 280...

Puola – Bialowieza – Biebrza ja Varsova

 23.5. Helsinki – Varsova – Bialowieza Pitkä kylmä jakso Suomen säässä oli viime päivinä juuri hieman hellittänyt. Samainen kylmä oli koetellut myös retkikohdettamme Puolaa, joten kevään myöhäisyys ja hyönteissyöjien saapuminen aikataulun mukaan antoivat odottaa aika mukavaa retkeä. Äänimaailma olisi oletettavasti kohdillaan. Tringan 8 hengen retkiporukkamme nousi Finnairin koneeseen ja reilua tuntia myöhemmin Varsovan Chopinin lentokentän terminaaliin. Pikkubussimme odotteli meitä sovitusti Avisin konttuurissa ja pääsimme sujuvasti matkaan. Matkatavaratkin mahtuivat mukavasti auton tilavaan takaosaan. Viimein päästiin Varsovan kehäväylältä kohti koillista ja Bialowiezan metsää. Matkalla ihailtiin upeita maaseutumaisemia, jossa rypsit rehottivat komean keltaisena. Täällä elettiin siis viikkoja varhemmassa keväässä. Pieniä kyliä, joissa aika on osittain pysähtynyt ja samaan aikaan ovat erittäin elinvoimaisia, ohitettiin tuon tuosta. Niissä tunnuslintuja ovat kattohaikarat, joita on Puolassa on selvästi enemmän kuin Virossa. Matkan varrelta huomattiin muutama suomalaisittain erikoisempi lintulaji: keltahemppo, turkinkyyhky ja mustavaris, Muutaman pysähdyksen sekä neljän tunnin ajon jälkeen saavuttiin viimein vehreän vihreään Bialowiezaan. Tässä paikassa koskemattomasta luonnosta pitävän mieli lepää. Majoituimme Unikatiin, mukavaan pieneen hotelliin, jonka katolla asustelee mustaleppälintu. Laji on yleinen kaikkialla Puolassa. Pienen asettautumisen jälkeen käytiin tutustumassa läheiseen Linnan puistoon. Siellä sepelsieppopariskunta oli korkealta saarnesta valinnut pesänsä paikan, keltahempot kitisivät säettään opastuskeskuksella ja viitatiaisetkin näyttäytyivät nopsasti. Puistolammen rantamilla kiekui useampikin rastaskerttunen ja siellä havaittiin monelle meistä kevään ensimmäinen pikkusieppo, satakieli, viitasirkkalintu, kultarinta ja eri lajien kerttuja. Hieno vanha linna on kokenut monenlaisia isäntiä venäläisistä aristokraateista Herman Göringiin. Tässä metsässä ja kylässä ollaan luonnon ja Euroopan historian ytimessä. Bialowiezan raitilla, läheisen kosteikon reunamilla on lintutorni, josta kuultiin retken ensimmäiset ruokosirkkalinnut ja ihailtiin pikkulepinkäisten, petolintujen ja haikaroiden menoa. Valitettavasti Bialowiezan päätähdistä, pikkukiljukotkista ei tehty havaintoja. Herkullinen illallinen nautittiin hyvissä ajoin, sillä seuraavana päivänä oli aikainen...
Kiinanjalohaikarahavaintoja (Egretta eulophotes) Thaimaassa

Kiinanjalohaikarahavaintoja (Egretta eulophotes) Thaimaassa

Kiinanjalohaikara, Chinese Egret (Egretta eulophotes) on yksi harvalukuisimpia jalohaikaroita maailmassa. Kannan koko on reilut 3000 yksilöä ja pesimäalueet kattavat kiinan rannikot. Suuria yhdyskuntia on lähinnä Hong Kongissa. Maailmanrankingissa se on arvioitu vaarantuneeksi. Laji muistuttaa riuttahaikaraa ja silkkhaikaraa. Elintavatkin ovat näiden lajien välistä, sillä niiden sanotaan ruokailevan säännöllisesti mm. riisipelloilla. Tunnetut pesimäalueet ovat rantaviivan tuntumassa. Lajissa mielenkiintoisinta on, että sen talvehtimisalueet tunnetaan puutteellisesti. Filippiineillä ja Malesian itäisimmät alueet ovat lajin pääasiallista talvehtimisaluetta, mutta osa kannasta talvehtii jossain vielä tuntemattomassa kohteessa. Thaimaassa kiinanjalohaikaroita nähdään muutamissa paikoissa joitain yksilöitä joka talvi. Itse olen nähnyt lajia aiemmin perinteisellä lintukohteella Laem Pakarangissa. Tänä vuonna perinteisellä rannalla emme nähneet yhtään yksilöä. Tammikuussa 2015 valitsimme hotellimme Phuketin saaren ”väärältä” puolelta, sillä vuorovesirantojen tarkkailu tuntui minusta houkuttelevammalta idealta kuin turistirantojen. Hotellimme Villa Laem Hin oli mukava, edullinen ja rauhallinen paikka. Vuorovesirannoilla oli hurja määrä kahlaajia ja yllättäen myös muutamia kiinanjalohaikaroita....
Syysretkeilyä Keski-Suomessa

Syysretkeilyä Keski-Suomessa

Lokakuun alku on Keski-Suomessa jo hiljaista lintuaikaa – yleensä. Nyt lämpimät kelit ovat jatkuneet pitkään, vaikka muutamat yöpakkaset ovatkin tyhjentäneet puskat hyönteissyöjistä aika tehokkaasti. Tämän syksyn yhtenä teemanani on ollut Keljonlahden rengastusaseman apumiehenä toimiminen. Lintuja on tullut käpisteltyä ja säpisteltyä enemmän tai vähemmän. On mukavaa ja mielenkiintoista katsella kädessä syksyisiä kerttuja, peukaloisia, tiaisia, niittykirvisiä ym. Kiitos tästä syksystä rengastajalle! Toisena teemana on pitkästä aikaa ollut lokkien tarkkailu Mustankorkealla. Lokkeja houkuttelevana kaatopaikkanahan Jyväskylän jäteasema on aika onneton. Siellä nähdään parhaimmillaan vain noin 800, kun Tarmpereella saati Ämmässuolla päästään kymmenkertaiseen määrään. Mielenkiintoisia lokkeja nähtiin tasan yksi, eikä se kuulunut pinnamielessä kiinnostaviin harmaalokkeihin. Kysessä oli hauskan näköinen 1-kv selkälokki. Kohta lokkien katselu loppuu, kun sekajäte viedään Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Kolmantena teemana ovat olleet tuulipuistoselvitykset. Kolmena päivänä aamuvarhaisesta olen vaihtanut asemapaikkani Saarijärvelle muutaman mäen lakialueille, kerran yhden pellon kulmalle. Staijijaksojen parhaimmistoa edustaa kiva hanhimuutto. Staijipaikkani osui juuri sadealueen reunalle. Tuona päivänä muutti myös nuori muuttohaukka. Mielestäni havainnot osoittavat, että jopa keskellä metsää, jossa horisontti on keskimäärin kilometrin päässä ja sektori alle 180 astetta, voi nähdä lintuja.Staijiteeman parhain havainto oli kuitenkin taigauunilintu, joka saapui pellon keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen parin hippiäisen kera.Hetken inistyään korkealla kuusessa lintu laskeutui kivasti terttuseljan punaisten marjojen viereen, silmieni korkeudelle. Kameran akku oli tyhjä, samoin vara-akku. Tämän päivän linturetki ei kuulunut mihinkään noista kolmesta teemasta. Lähdin lyhyehkölle retkelle sairaslomalla olevan kaverin kanssa. Laukaa toimii tähän aikaan vuodesta aika hyvin. Siellä on peltoja ja muuttoreittiäkin. Muuttoa ei varsinaisesti mennyt, joten jatkoimme Kangaskylän pelloille. Siellä koin tämän vuoden harmittavimman takaiskun. Eihän näistä tietenkään saisi puhua, mutta kismittää niin… Olimme hiljalleen tekemässä lähtöä, kun kauempaa kuului västäräkkimäistä, kirkasta, hieman helähtävää tslirv-kutsuääntä, Lintu tuli...

Bangkok hotelli

Aamustaiji hotellin katolta tuotti eilisien lajien lisäksi toisenkin Yellow Bitternin sekä retkelle uusina lajeina Yellow-vented Bulbulin ja Pied Starlingin. Alle tunnin staijilla ei odotetusti juuri muuta sitten näkynytkään. Kotiinlähdön aika oli aamuvarhaisella, joskin Finnairin sotkujen takia matkaan päästiin vasta klo 15 ja kotiin siis 4 tuntia aiottua...