+358504010824 tero.linjama@gmail.com
Eskimokuovi

Eskimokuovi

Eskimokuovi, Eskimo Curlew (Numenius borealis) Akvarelli, Luminance Caran Dáche, lyijy. Noblesse 300 g, Aquarel – Cold Pressed Pohjois-Amerikan tundran pesimälaji, josta viimeinen havainto on tehty viisi vuotta ennen syntymääni, vuonna 1963. 1800-luvulla eskimokuovi oli runsas muuttolintu, jota metsästettiin paljon. 1800-luvun lopulla saaliit olivat jopa 2 miljoonaa yksilöä vuodessa. Laji talvehti Etelä-Amerikassa. Eskimokuovi oli pieni, melko pitkä- ja ohutnokkainen ja lyhytjalkainen. Yleisvärisävyn sanotaan olevan punertavanbeige, mutta netissä olevissa kuvissa tätä ei voi todeta. Maalauksessa käytin tätä HBW:stä (Handbook of the Birds of the World) peräisin olevaa tietoa. Tässä on kuvattu tuore pesimäpuku samassa asennossa kuin edellisen blogin taigakuovilla. Eskimokuovi muistutti muodoltaan eniten pikkukuovia, mutta oli kapenokkaisempi ja lyhytkoipisempi. Tämä tuo on valmistunut 8.6.2017 Myytävänä: 280...

Puola – Bialowieza – Biebrza ja Varsova

 23.5. Helsinki – Varsova – Bialowieza Pitkä kylmä jakso Suomen säässä oli viime päivinä juuri hieman hellittänyt. Samainen kylmä oli koetellut myös retkikohdettamme Puolaa, joten kevään myöhäisyys ja hyönteissyöjien saapuminen aikataulun mukaan antoivat odottaa aika mukavaa retkeä. Äänimaailma olisi oletettavasti kohdillaan. Tringan 8 hengen retkiporukkamme nousi Finnairin koneeseen ja reilua tuntia myöhemmin Varsovan Chopinin lentokentän terminaaliin. Pikkubussimme odotteli meitä sovitusti Avisin konttuurissa ja pääsimme sujuvasti matkaan. Matkatavaratkin mahtuivat mukavasti auton tilavaan takaosaan. Viimein päästiin Varsovan kehäväylältä kohti koillista ja Bialowiezan metsää. Matkalla ihailtiin upeita maaseutumaisemia, jossa rypsit rehottivat komean keltaisena. Täällä elettiin siis viikkoja varhemmassa keväässä. Pieniä kyliä, joissa aika on osittain pysähtynyt ja samaan aikaan ovat erittäin elinvoimaisia, ohitettiin tuon tuosta. Niissä tunnuslintuja ovat kattohaikarat, joita on Puolassa on selvästi enemmän kuin Virossa. Matkan varrelta huomattiin muutama suomalaisittain erikoisempi lintulaji: keltahemppo, turkinkyyhky ja mustavaris, Muutaman pysähdyksen sekä neljän tunnin ajon jälkeen saavuttiin viimein vehreän vihreään Bialowiezaan. Tässä paikassa koskemattomasta luonnosta pitävän mieli lepää. Majoituimme Unikatiin, mukavaan pieneen hotelliin, jonka katolla asustelee mustaleppälintu. Laji on yleinen kaikkialla Puolassa. Pienen asettautumisen jälkeen käytiin tutustumassa läheiseen Linnan puistoon. Siellä sepelsieppopariskunta oli korkealta saarnesta valinnut pesänsä paikan, keltahempot kitisivät säettään opastuskeskuksella ja viitatiaisetkin näyttäytyivät nopsasti. Puistolammen rantamilla kiekui useampikin rastaskerttunen ja siellä havaittiin monelle meistä kevään ensimmäinen pikkusieppo, satakieli, viitasirkkalintu, kultarinta ja eri lajien kerttuja. Hieno vanha linna on kokenut monenlaisia isäntiä venäläisistä aristokraateista Herman Göringiin. Tässä metsässä ja kylässä ollaan luonnon ja Euroopan historian ytimessä. Bialowiezan raitilla, läheisen kosteikon reunamilla on lintutorni, josta kuultiin retken ensimmäiset ruokosirkkalinnut ja ihailtiin pikkulepinkäisten, petolintujen ja haikaroiden menoa. Valitettavasti Bialowiezan päätähdistä, pikkukiljukotkista ei tehty havaintoja. Herkullinen illallinen nautittiin hyvissä ajoin, sillä seuraavana päivänä oli aikainen...
Kiinanjalohaikarahavaintoja (Egretta eulophotes) Thaimaassa

Kiinanjalohaikarahavaintoja (Egretta eulophotes) Thaimaassa

Kiinanjalohaikara, Chinese Egret (Egretta eulophotes) on yksi harvalukuisimpia jalohaikaroita maailmassa. Kannan koko on reilut 3000 yksilöä ja pesimäalueet kattavat kiinan rannikot. Suuria yhdyskuntia on lähinnä Hong Kongissa. Maailmanrankingissa se on arvioitu vaarantuneeksi. Laji muistuttaa riuttahaikaraa ja silkkhaikaraa. Elintavatkin ovat näiden lajien välistä, sillä niiden sanotaan ruokailevan säännöllisesti mm. riisipelloilla. Tunnetut pesimäalueet ovat rantaviivan tuntumassa. Lajissa mielenkiintoisinta on, että sen talvehtimisalueet tunnetaan puutteellisesti. Filippiineillä ja Malesian itäisimmät alueet ovat lajin pääasiallista talvehtimisaluetta, mutta osa kannasta talvehtii jossain vielä tuntemattomassa kohteessa. Thaimaassa kiinanjalohaikaroita nähdään muutamissa paikoissa joitain yksilöitä joka talvi. Itse olen nähnyt lajia aiemmin perinteisellä lintukohteella Laem Pakarangissa. Tänä vuonna perinteisellä rannalla emme nähneet yhtään yksilöä. Tammikuussa 2015 valitsimme hotellimme Phuketin saaren ”väärältä” puolelta, sillä vuorovesirantojen tarkkailu tuntui minusta houkuttelevammalta idealta kuin turistirantojen. Hotellimme Villa Laem Hin oli mukava, edullinen ja rauhallinen paikka. Vuorovesirannoilla oli hurja määrä kahlaajia ja yllättäen myös muutamia kiinanjalohaikaroita....
Syysretkeilyä Keski-Suomessa

Syysretkeilyä Keski-Suomessa

Lokakuun alku on Keski-Suomessa jo hiljaista lintuaikaa – yleensä. Nyt lämpimät kelit ovat jatkuneet pitkään, vaikka muutamat yöpakkaset ovatkin tyhjentäneet puskat hyönteissyöjistä aika tehokkaasti. Tämän syksyn yhtenä teemanani on ollut Keljonlahden rengastusaseman apumiehenä toimiminen. Lintuja on tullut käpisteltyä ja säpisteltyä enemmän tai vähemmän. On mukavaa ja mielenkiintoista katsella kädessä syksyisiä kerttuja, peukaloisia, tiaisia, niittykirvisiä ym. Kiitos tästä syksystä rengastajalle! Toisena teemana on pitkästä aikaa ollut lokkien tarkkailu Mustankorkealla. Lokkeja houkuttelevana kaatopaikkanahan Jyväskylän jäteasema on aika onneton. Siellä nähdään parhaimmillaan vain noin 800, kun Tarmpereella saati Ämmässuolla päästään kymmenkertaiseen määrään. Mielenkiintoisia lokkeja nähtiin tasan yksi, eikä se kuulunut pinnamielessä kiinnostaviin harmaalokkeihin. Kysessä oli hauskan näköinen 1-kv selkälokki. Kohta lokkien katselu loppuu, kun sekajäte viedään Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Kolmantena teemana ovat olleet tuulipuistoselvitykset. Kolmena päivänä aamuvarhaisesta olen vaihtanut asemapaikkani Saarijärvelle muutaman mäen lakialueille, kerran yhden pellon kulmalle. Staijijaksojen parhaimmistoa edustaa kiva hanhimuutto. Staijipaikkani osui juuri sadealueen reunalle. Tuona päivänä muutti myös nuori muuttohaukka. Mielestäni havainnot osoittavat, että jopa keskellä metsää, jossa horisontti on keskimäärin kilometrin päässä ja sektori alle 180 astetta, voi nähdä lintuja.Staijiteeman parhain havainto oli kuitenkin taigauunilintu, joka saapui pellon keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen parin hippiäisen kera.Hetken inistyään korkealla kuusessa lintu laskeutui kivasti terttuseljan punaisten marjojen viereen, silmieni korkeudelle. Kameran akku oli tyhjä, samoin vara-akku. Tämän päivän linturetki ei kuulunut mihinkään noista kolmesta teemasta. Lähdin lyhyehkölle retkelle sairaslomalla olevan kaverin kanssa. Laukaa toimii tähän aikaan vuodesta aika hyvin. Siellä on peltoja ja muuttoreittiäkin. Muuttoa ei varsinaisesti mennyt, joten jatkoimme Kangaskylän pelloille. Siellä koin tämän vuoden harmittavimman takaiskun. Eihän näistä tietenkään saisi puhua, mutta kismittää niin… Olimme hiljalleen tekemässä lähtöä, kun kauempaa kuului västäräkkimäistä, kirkasta, hieman helähtävää tslirv-kutsuääntä, Lintu tuli...

Bangkok hotelli

Aamustaiji hotellin katolta tuotti eilisien lajien lisäksi toisenkin Yellow Bitternin sekä retkelle uusina lajeina Yellow-vented Bulbulin ja Pied Starlingin. Alle tunnin staijilla ei odotetusti juuri muuta sitten näkynytkään. Kotiinlähdön aika oli aamuvarhaisella, joskin Finnairin sotkujen takia matkaan päästiin vasta klo 15 ja kotiin siis 4 tuntia aiottua...
Touch Star lähistön pellot –  Parakeet Tower

Touch Star lähistön pellot – Parakeet Tower

Aamulla aikaisin käveltiin porukalla Parakeet-tornille. Paikalla oli odotetusti Blossom-headed Parakeeteja pitkälti toista kymmentä, mutta suurempi yllätys oli yksinäinen Red-billed Blue Magpie. Tornilla ensimmäisellä kerralla ollut kaveri kertoi kuvanneensa tätä lajia viime päivinä. Lisäksi havaittiin Rufous-winged Buzzard, tornin vieressä näkyvästi päivystänyt Barred Owlet, erinomaisesti esittäytyneitä Striated Swalowta sekä Golden-fronted Leafbirdejä. Green Bee-eater Common Iora Aamuretken jälkeen kamat kasattiin ja siirryttiin Chiang Main kentälle. Lento Bangkokiin lähti ajallaan ja oli perillä reilun tunnin kuluttua. Iltapäivällä myöhään oltiin Bangkokin hotellilla. Bangkok hotelliKerrankin hotelli on oikealla paikalla. Kattoterassilta oli erinomainen näköala juuri oikeaan suuntaan, lentokentän rauhalliseen, osittain matalametsäisen ja soistuneen kulmaukseen. Asian Openbillien lisäksi nähtiin Painted Storkeja, Blue-tailed Bee-eatereita, nuori Yellow Bittern ja White-shouldered Starling. Iltalennolla läntisiin suuntiin paineli myös hurja määrä Sand...
Hotelli ja Mae Hia

Hotelli ja Mae Hia

Touch Star lähistön pellotIllan hyvän retken jälkeen suosia peltojen kiertämisen aamuretkelle oli taattu. Grey-headed Lapwingit sekä peltotien laitaa triksautellen ja mukavasti näkyvillä edennyt Buff-throated Warbler (P. subaffinis) olivat aamun parhaat havainnot. Striated Swallow Red-billed Blue Magpie Blossom-headed Parakeet Barred Owlet Mae HiaTaksi tuli aamiaisen jälkeen yhdeksältä noutamaan meidät Mae Hian maatalousoppilaitokselle. Alue on erittäin hyvää lintupaikkaa, avointa maastoa, lampia ja pientä puistoa. Heti auton parkkauksen jälkeen löytyi alueen talvehtijaerikoisuus Burmese Shrike, yksi tärkeistä tavoitelajeista, joka jäi näkemättä edellisillä mahdollisilla paikoilla. Cinnamon Bittern, Little Heron ja Lesser Whistling Duck löytyivät altailta ja kuivemmalta alueelta Chestnut-headed Bee-eaterit, Indochinese Bushlarkit sekä yllättäen myös Plain-backed Sparrow. Burmese Shrike Green Bee-eater Indochinese Bushlark Plain-backed...
Doi Inthanon – KM 13 polku aamusta – Vesiputouksella käynti – Kylän pohjoistie

Doi Inthanon – KM 13 polku aamusta – Vesiputouksella käynti – Kylän pohjoistie

Aamu aloitettiin vähän löysemmin, sillä auringon noustessa tarvitsi olla vasta Inthanonin huipulle vievän tien alussa. Kuskimme saatiin viimein pysähtymään oikeaan paikkaan ja kapuaminen jyrkkää tietä alkoi. Black-headed Woodpeckerit olivat likimain siinä, mihin ne 3 vuotta sitten jätin. Kolmen linnun melskaava parvi vetäytyi valitettavan nopeasti kauemmas. Muita haviksia kauempana huhuillut Emerald Dove, Purple Sunbird pariskunta, Tickels Blue Flycatcher. Rufous Treepie hotellin pihassa White-browed Shrike Babbler Pikainen pysähdys tehtiin vielä Watchiratan vesiputouksilla, jossa eilinen Forktail esitteli parinsakin ja näköalapaikalla nähtiin yleensä varsin piilotteleva Puff-throated Bulbul. Inthanonin kylältä käännyttiin kohti Sakurapuutarhaa, jonka selventäminen hotellilla oli melkoisen työn takana. Matkalla pysähdyttiin muutamissa kohdissa ja nähtiin mm. Grey-sided ja Dark-throated Thrush sekä Grey-breasted Prinia. Ylhäällä puutarhalla ihmeteltiin Rufous-backed Sibiaa. Miten paljon se muistuttaakaan Long-tailed Shrikea! Rufous-backed Sibia Mr. Dängin ruokinnalla piipahti tällä kertaa myös Rufous-bellied Niltava ja ruoka oli vähintään yhtä hyvää kuin eilen. Paluumatkalla pysähdyttiin vielä Inthanonin korkeamman alueen pelloilla sekä km 13:lla josko tikat olisivat olleet mukavammin nähtävillä. Iltapäivän kuumuudessa kaikki olivat kuitenkin jo hiljaa. Dark-sided Thrush Rufous-bellied Niltava Hotellille saapumisen jälkeen osa porukoista suuntasi tuntemattomalle peltotielle, josta löytyikin sitten aivan uutta lajistoa, parhaina kaksi nähtyä Greater Painted Snipea, Black-capped Kingfisher sekä aina vaikea Siberian Blue...
Doi Inthanon – huippu ja huipun luontopolut – KM 37,5 polku – Lyhyt retki majoituksen lähellä illalla

Doi Inthanon – huippu ja huipun luontopolut – KM 37,5 polku – Lyhyt retki majoituksen lähellä illalla

Toisin kuin aiemmin olin saanut tietoa, Inthanonin kansallispuisto avautuu jo klo 5. Siispä aamun aloitus sovittiin vähän kuuden jälkeen ja ensimmäisenä kohteena oli suosittu turistipaikka Watchiratan putoukset. Turistien saapumisen jälkeen mahdolliset Forktailit katoavat alavirtaan. Black-backed Forktail ilmestyi paikelle kuin tyhjästä ja putouksen alla seikkaili sekä Plumbeous että White-capped Water Redstart. Forktail Toinen Forktail White-capped Water Redstart Matkaa jatkettiin suoraan Inthanonin huipulle, jossa odottivat kohdelajit Green-tailed Sunbird, Pygmy Wren Babbler, Silver-eared Laughingthrush, Rufous-winged Fulvetta, kuten oli sovittukin. Bonuslajeina olivat Yellow-bellied Fantail ja Buff-barred Warbler (P. pulcher), joka esittäytyi laulaen ja kutsuäännellen tällä kertaa upeasti. Silver-eared Laughingthrush Green-tailed Sunbird Whitetailed Leaf Warbler Buff-barred Leaf Warbler Paluumatkalla tehtiin pysähdys Chekcpoint 2:lla, josta lähtee km 37,5 polku. Kapeaa polkua käveltiin peräkanaa reilun kilometrin verran edes takaisin näkemättä sen kummempaa. Ajankohta, puolilta päivin ei ole tälle paikalle otollinen. Mr. Dängin ravintolassa nautittiin lounasta ja katseltiin (ja ruokittiin) samalla paikan erikoisuuksia, Blue Whistling Thrushia ja Dark-sided Thrushia. Sapuskaa odotellessa myös Banded Bay Cuckoo esittäytyi kuuluvasti ja kerrankin jopa näkyvästi. Hyvän sapuskan jälkeen jatkettiin Forktailien toivossa Siriphumin putoukselle, mutta paikka ei tarjonnut White-capped Water Redstartia kummempia. Leirintäalueen huittipaikalla ei myöskään lykästänyt. Black-throated Sunbird Paluumatkalla hotellille pysähdyttiin vielä Sirithanin putouksella, jossa näkyvyys on aika rajoitettu. Siitä huolimatta nähtiin Black-backed Forktail ja Plumbeous Water Redstart. Osa porukoista kävi illalla tutustumassa papukaijapaikan kehrääjiin. Itse tallensin laakson pelloilla soidintavia Greater Painted Snipeja, jotka soidinsivat jo edellisenä päivänä ja osa staijaili hotellilta nähden mm. Indian Rollereita ja Blue-tailed...